Oikeustieteellisen tiedekunnan dekanaatin kannanotto

Helsinki 11.12.2008

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekanaatin arvio yliopistolakiehdotuksen 6. luvusta "Yliopistojen ohjaus ja rahoitus"

Oikeustieteellinen tiedekunta kiinnitti yliopistolakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, ettei yliopiston taloudellisen tai muunkaan autonomian takeita ollut turvattu riittävän selkeästi. Tuolloin jäi myös avoimeksi se, miten yliopistoja taloudellisesti ohjataan. Nyt lausunnolle tulleet ehdotukset ovat valitettavasti erittäin ongelmallisia juuri näiltä keskeisiltä osilta.

Luonnoksessa luodaan nimittäin yliopistojen autonomian tosiasiallisesti ehkäisevä nykyistäkin tiukempi ja tarkemmin säännelty tulossopimusmenettely, jota alkuperäisen esityksen mukaan ei olisi lainkaan tullut sisällyttää lakiin. Ehdotetut sopimukset koskisivat sekä korkeakoululaitosta kokonaisuudessaan että erikseen yksittäisiä yliopistoja. Yliopistokohtaiset sopimukset olisivat varsin yksityiskohtaisia, mikä ilmenee perusteluteksteistä käsittäen muun muassa tutkintojen määrälliset tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet.

Ministeriön - suoraan sanottuna - "pakkovaltaa" kuvaa esityksen 45.2 §, jonka mukaan tilanteessa, jossa sopimusta ei synny, ministeriö päättää yksin yksittäisen korkeakoulun määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. Säännös soveltuu erittäin huonosti uudistuksen ehkä keskeisimpänä tavoitteena olleeseen autonomia-tavoitteeseen. Sopimus-menettelyn noudattaminen on lisäksi varmistettu valtionosuusmaisella mahdollisuudella periä jo myönnetyt ja käytetyt varat yliopistolta takaisin korkean koron kanssa.

Yliopistoille myönnettävät määrärahat on sidottu toisaalta maksettuihin arvonlisäveroihin ja toisaalta kertaluontoisiin suorituksiin, jotka on sidottu ns. yliopistoindeksiin, joka on jälkiperäinen eikä kokonaisuudessaan kompensoi kustannuksia edes ansiotason nousua vastaavasti (vain 70 %), mikä palkkojen noustessa ansiotason mukaisesti johtaa yliopistot kurjistuvaan syöksykierteeseen pakottaen toiminnan supistamiseen ja henkilökunnan vähentämiseen Lisäksi ehdotuksen 46.4 §:n mukaan ministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa ehtoja, mikä entisestäänkin rajoittaa yliopiston omaa, taloudellista liikkumavapautta.

Ehdotuksessa on luotu raskas ja byrokraattinen kontrolli ja seurantajärjestelmä (48 §), jonka mukaan "yliopiston tulee toimittaa opetusministeriölle sen määräämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön määräämällä tavalla" (!) Kontrollia on tehostettu äärimmilleen ottamalla ehdotukseen säännökset rahoituksen maksatuksen keskeyttämisestä ( 50§), maksetun rahoituksen palauttamisesta (51§) ja rahoituksen takaisinperinnästä (52§) sekä kuittauksesta (54§). Lisäksi ehdotukseen sisältyy säännös, jonka mukaan ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta (56§), jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa, mikä tosiasiassa vaikeuttaa yliopistojen asemaa muutoksenhaussa.

Yhteenvetona 6 luvun sisällöstä voidaan todeta, että jopa nykyiseen tilanteeseen verrattuna se kaventaa yliopistojen omaa päätäntävaltaa sekä lisää raskasta byrokratiaa ja ministeriön tiukkaa hallintovalvontaa. Ehdotus myös heikentää yliopiston taloudellista asemaa ja johtaa alikompensoivan indeksin takia määrärahojen jatkuvaan suhteelliseen supistumiseen, mikä kurjistaa yliopistojen toimintaedellytyksiä. Ehdotettuja säännöksiä ei siis tule antaa ja ne tulee korvata resurssilakia vastaavalla säännöstöllä, jolla pitkäjänteisesti turvataan yliopistojen talous.

Lopulta katsomme, että yliopistojen perusrahoituksen allokoimiseksi luonnosteltu malli ei palkitse toiminnan laatua, laajuutta ja vaikuttavuutta optimaalisesti; se kaipaa edelleen kehittelyä. Käytettyihin mittareihin tulisi lisätä ainakin opiskelijoiden työllistyminen. Lisäksi "Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden" osuus mallissa on kohtuuttoman suuri (25%) ja juuri se lisää ministeriön kontrollia.

Ehdotamme, että rehtorin asettama normityöryhmä valmistelisi konkreettiset muutosehdotukset asianomaisiin pykäliin kiinnittäen erityistä huomiota yliopistollisen talous- ja muun autonomian turvaamiseen.

Jukka Kekkonen
Dekaani

Kai Kalima
Varadekaani

Niklas Bruun
Varadekaani