Vanhan valtauksen 40-vuotismuistojuhlan alla on julkaistu vaihtoehtoinen ylioppilaslehti, keskustelunavaus uudesta taistelevasta opiskelijaliikkeestä. Lehti löytyy pdf:nä täältä:http://www.divshare.com/download/5894942-49b
lauantai 22. marraskuuta 2008
Ylioppilaslehti
Vanhan valtauksen 40-vuotismuistojuhlan alla on julkaistu vaihtoehtoinen ylioppilaslehti, keskustelunavaus uudesta taistelevasta opiskelijaliikkeestä. Lehti löytyy pdf:nä täältä:http://www.divshare.com/download/5894942-49b
perjantai 21. marraskuuta 2008
Ideoita asunto-ongelman ratkaisemiseksi
Pääraksan valtauksen yhteydessä pidettiin keskustelu opiskelijoiden ja yleensä prekaarien asuntotilanteesta. Keskustelun tuloksena syntyi seuraavia ehdotuksia jatkokehittelyä varten:
- Organisaatio, joka vuokraisi & välittäisi isoja asuntoja solukäyttöön
- Tyhjillään seisovien talojen valtaaminen pitäisi sallia! Hyviä kokemuksia mm. Hollannista.
- Tyhjillään seisovien talojen kiinteistöveroa nostettava, esim. 15 prosenttiin.
- Kaava ei saa olla este majoittamiselle jos on pulaa asunnoista (noin 600000 m2 tyhjää liiketilaa Helsingissä)
- Omistusasumisen tuki pois ja rahat sosiaalisen- & vuokra-asumisen tukemiseen.
- Organisaatio, joka vuokraisi & välittäisi isoja asuntoja solukäyttöön
- Tyhjillään seisovien talojen valtaaminen pitäisi sallia! Hyviä kokemuksia mm. Hollannista.
- Tyhjillään seisovien talojen kiinteistöveroa nostettava, esim. 15 prosenttiin.
- Kaava ei saa olla este majoittamiselle jos on pulaa asunnoista (noin 600000 m2 tyhjää liiketilaa Helsingissä)
- Omistusasumisen tuki pois ja rahat sosiaalisen- & vuokra-asumisen tukemiseen.
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Muistiinpanoja uudesta yliopistolaista (OO3)
Uuden yliopistolain taustoja
- suurin taustatekijä on "kaupan vapauttamiseen" ja markkinoiden avaamiseen tähtäävä GATS-sopimus (1995)
- 1990-luvun lopussa EU kehitti Lissabonin strategian ja Bolognan prosessin: edellisen päätavoitteena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin tietopohjainen talousalue vuoteen 2015 mennessä, jälkimmäinen muokkaa ja yhdenmukaistaa eurooppalaista koulutusaluetta
- Suomessa: tavoite tehdä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisesti kilpailukykyinen
- taustalla myös UPJ ym. reformit, joiden kohdalta taistelu on jo hävitty
Lain ydinpointteja
- avainkäsitteet KILPAILUKYKY ja AUTONOMIA
- autonomia tarkoittaa taloudellista autonomiaa: yliopisto voi uuden lain mukaan mm. harrastaa liiketoimintaa, kaupallistaa toimintaansa, ottaa lainaa ja mennä konkurssiin
- valtaa keskitetään yliopistojen sisällä, esim. rehtorista tulee käytännössä yliopisto oy:n toimitusjohtaja; hierarkioista tulee tiiviimpiä ja vastuuta keskitetään yksittäisille henkilöille
- yliopistot muutetaan joko yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi (Aalto-korkeakoulu & Tampereen Teknillinen) tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi (loput Suomen yliopistoista)
- säätiöyliopiston hallituksessa istuvat suoraan rahoittajat + valtion nimittämät henkilöt
- julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenistä puolet tulee yliopiston ulkopuolelta (kollegio valitsee ne); myös hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolinen
- uuden lain luonnoksessa ei enää lue, että tutkimustulosten täytyy olla vapaita (!)
Mahdollisia seurauksia
- yleisesti: kontrollin lisääntyminen, yliopiston kaupallistaminen, kaiken nopeuttaminen ja tehostaminen
- yksi konkreettinen seuraus opiskelijoiden kannalta: lain myötä opetusministeriö, valtionvarainministeriö ja yliopiston sisäiset hallintakoneistot saattavat painostaa lukukausimaksujen asettamisen puolesta
- yliopistot tulevat luultavasti jakautumaan USA:n malliin A- ja B-luokan paikkoihin, eli tutkimusta tekeviin huippuyksiköihin ja toisaalta koulutettua massaa tuottaviin tehtaisiin
- Jussi Vähämäki yliopiston muutoksesta yleensä: käynnissä on EU:n tasolla "kiinalainen reformi", joka tarkoittaa byrokraattista suunnittelu-utopismia, koulutuksen alueelle vietyä yritysrationaalisuutta, yliopiston johtamista taloustieteen logiikalla sekä autonomian ja yksilön halveksumista
- reformin seurauksena yliopisto avataan yrityslogiikalle, opiskelijoiden osallistumista halveksitaan, tutkimus tavaramuotoistetaan ja tietoon suhtaudutaan entistä enemmän
välinearvona
- tämä tarkoittaa, että varsinainen oppiminen ulkoistetaan ja opiskelijat punkkimaistetaan ja prekarisoidaan toisiaan vastaan kilpaileviksi kyräilijöiksi, joilla ei ole kykyä tai aikaa omaehtoiseen ajatteluun
Konkreettisia ongelmakohtia laista
1. uudistus vaikuttaa johtamiskulttuuriin suoraan: hierarkioita tehostetaan ja valtaa keskitetään erityisille vastuuhenkilöille (koska "joukko ei voi kantaa vastuuta")
2. yliopistodemokratia vähenee, kun opiskelijoita ja henkilökuntaa kuullaan entistä vähemmän ja hallituksesta puolet (+ pj) tulee yliopiston ulkopuolelta
3. laki antaa yliopistoille mahdollisuuden määrätä lukukausimaksut (jotka ovat jo nyt tulossa "kokeiluluonteisesti" EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille)
4. tutkimustulosten vapaus vaarantuu, kun laki ei enää suoraan edellytä sitä
Mitä me voimme tehdä
- muutokset yliopistolakiin tapahtuvat eduskunnassa, jonne laki menee keväällä, mutta paine eduskuntaan tulee muualta
- vrt. Kroatia, jossa äskettäin kaadettiin vastaava laki
- kannattaa tarttua siihen, että argumentit lain takana ovat melko heikkoja ja että Suomessa ollaan "vapaaehtoisesti" menossa yliopistomuutoksen suhteen paljon pitemmälle kuin muissa maissa (EU ei siis edellytä näin radikaalia yo-lakia)
- kannattaa liittoutua henkilökunnan kanssa, koska sitä vituttaa kohtalaisesti
- voitaisiin esim. helmikuussa kutsua koolle jonkinlainen "yliopiston yleiskokous", joka toisi yhteen lakia vastustavia tahoja; kokoukseen kutsuttaisiin opiskelijat ja henkilökunta; vaatisi paljon valmistelutöitä
- aidon autonomian tavoittelu: esim. lukukauden mittainen opiskelijalakko, jonka aikana järjestettäisiin autonomista opintotoimintaa
- suurin taustatekijä on "kaupan vapauttamiseen" ja markkinoiden avaamiseen tähtäävä GATS-sopimus (1995)
- 1990-luvun lopussa EU kehitti Lissabonin strategian ja Bolognan prosessin: edellisen päätavoitteena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin tietopohjainen talousalue vuoteen 2015 mennessä, jälkimmäinen muokkaa ja yhdenmukaistaa eurooppalaista koulutusaluetta
- Suomessa: tavoite tehdä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisesti kilpailukykyinen
- taustalla myös UPJ ym. reformit, joiden kohdalta taistelu on jo hävitty
Lain ydinpointteja
- avainkäsitteet KILPAILUKYKY ja AUTONOMIA
- autonomia tarkoittaa taloudellista autonomiaa: yliopisto voi uuden lain mukaan mm. harrastaa liiketoimintaa, kaupallistaa toimintaansa, ottaa lainaa ja mennä konkurssiin
- valtaa keskitetään yliopistojen sisällä, esim. rehtorista tulee käytännössä yliopisto oy:n toimitusjohtaja; hierarkioista tulee tiiviimpiä ja vastuuta keskitetään yksittäisille henkilöille
- yliopistot muutetaan joko yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi (Aalto-korkeakoulu & Tampereen Teknillinen) tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi (loput Suomen yliopistoista)
- säätiöyliopiston hallituksessa istuvat suoraan rahoittajat + valtion nimittämät henkilöt
- julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenistä puolet tulee yliopiston ulkopuolelta (kollegio valitsee ne); myös hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolinen
- uuden lain luonnoksessa ei enää lue, että tutkimustulosten täytyy olla vapaita (!)
Mahdollisia seurauksia
- yleisesti: kontrollin lisääntyminen, yliopiston kaupallistaminen, kaiken nopeuttaminen ja tehostaminen
- yksi konkreettinen seuraus opiskelijoiden kannalta: lain myötä opetusministeriö, valtionvarainministeriö ja yliopiston sisäiset hallintakoneistot saattavat painostaa lukukausimaksujen asettamisen puolesta
- yliopistot tulevat luultavasti jakautumaan USA:n malliin A- ja B-luokan paikkoihin, eli tutkimusta tekeviin huippuyksiköihin ja toisaalta koulutettua massaa tuottaviin tehtaisiin
- Jussi Vähämäki yliopiston muutoksesta yleensä: käynnissä on EU:n tasolla "kiinalainen reformi", joka tarkoittaa byrokraattista suunnittelu-utopismia, koulutuksen alueelle vietyä yritysrationaalisuutta, yliopiston johtamista taloustieteen logiikalla sekä autonomian ja yksilön halveksumista
- reformin seurauksena yliopisto avataan yrityslogiikalle, opiskelijoiden osallistumista halveksitaan, tutkimus tavaramuotoistetaan ja tietoon suhtaudutaan entistä enemmän
välinearvona
- tämä tarkoittaa, että varsinainen oppiminen ulkoistetaan ja opiskelijat punkkimaistetaan ja prekarisoidaan toisiaan vastaan kilpaileviksi kyräilijöiksi, joilla ei ole kykyä tai aikaa omaehtoiseen ajatteluun
Konkreettisia ongelmakohtia laista
1. uudistus vaikuttaa johtamiskulttuuriin suoraan: hierarkioita tehostetaan ja valtaa keskitetään erityisille vastuuhenkilöille (koska "joukko ei voi kantaa vastuuta")
2. yliopistodemokratia vähenee, kun opiskelijoita ja henkilökuntaa kuullaan entistä vähemmän ja hallituksesta puolet (+ pj) tulee yliopiston ulkopuolelta
3. laki antaa yliopistoille mahdollisuuden määrätä lukukausimaksut (jotka ovat jo nyt tulossa "kokeiluluonteisesti" EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille)
4. tutkimustulosten vapaus vaarantuu, kun laki ei enää suoraan edellytä sitä
Mitä me voimme tehdä
- muutokset yliopistolakiin tapahtuvat eduskunnassa, jonne laki menee keväällä, mutta paine eduskuntaan tulee muualta
- vrt. Kroatia, jossa äskettäin kaadettiin vastaava laki
- kannattaa tarttua siihen, että argumentit lain takana ovat melko heikkoja ja että Suomessa ollaan "vapaaehtoisesti" menossa yliopistomuutoksen suhteen paljon pitemmälle kuin muissa maissa (EU ei siis edellytä näin radikaalia yo-lakia)
- kannattaa liittoutua henkilökunnan kanssa, koska sitä vituttaa kohtalaisesti
- voitaisiin esim. helmikuussa kutsua koolle jonkinlainen "yliopiston yleiskokous", joka toisi yhteen lakia vastustavia tahoja; kokoukseen kutsuttaisiin opiskelijat ja henkilökunta; vaatisi paljon valmistelutöitä
- aidon autonomian tavoittelu: esim. lukukauden mittainen opiskelijalakko, jonka aikana järjestettäisiin autonomista opintotoimintaa
maanantai 17. marraskuuta 2008
OO3: Yliopisto
Opiskelijatoiminnan opintopiiri jatkuu tiistaina teemalla "Yliopisto". Minkälaista on elämä maisteritehtaassa 2000-luvun kapitalismissa? Pohdimme yliopiston ja opiskelijan asemaa tietokapitalismissa sekä keväällä eduskunnassa käsiteltävän uuden yliopistolain merkitystä. Tavoitteenamme on oman elinympäristömme tutkiminen radikaalin muutoksen saavuttamiseksi.
HUOM! Opintopiiri on tällä viikolla Uudella ylioppilastalolla, kokoushuone Cajsassa (4. kerros). Aika yhä sama, eli klo 18.
Luettavat tekstit:
HYY - Esitys tiedekuntajärjestöille 8.9.2008
Power Point -esitys. Ladattavissa tästä linkistä:
http://www.zshare.net/download/514428312420e944/
Jussi Vähämäki - Yliopiston Kiinailmiö
http://www.zshare.net/download/51443248f75312e4/
Lisäksi alustus uudesta yliopistolaista.
Esitys uudeksi yliopistolaiksi löytyy täältä.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/liitteet/lausuntoluonnos_140808.pdf
HUOM! Opintopiiri on tällä viikolla Uudella ylioppilastalolla, kokoushuone Cajsassa (4. kerros). Aika yhä sama, eli klo 18.
Luettavat tekstit:
HYY - Esitys tiedekuntajärjestöille 8.9.2008
Power Point -esitys. Ladattavissa tästä linkistä:
http://www.zshare.net/download/514428312420e944/
Jussi Vähämäki - Yliopiston Kiinailmiö
http://www.zshare.net/download/51443248f75312e4/
Lisäksi alustus uudesta yliopistolaista.
Esitys uudeksi yliopistolaiksi löytyy täältä.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Yliopistolaitoksen_uudistaminen/liitteet/lausuntoluonnos_140808.pdf
sunnuntai 16. marraskuuta 2008
Muistiinpanoja asumisesta (OO2)
Opiskelijoiden asuminen
- 1990-luvulta lähtien vuokrat Suomessa ovat tuplaantuneet
- Seurauksena on pakko käydä töissä
- Kommuunikämppiä on vaikea löytää, opiskelijoita muutenkin eristetään toisistaan, joka vaikeuttaa kriittisen toiminnan organisoimista ja sen tajuamista, että muut hakkaavat päätä samaan seinään.
- 90 000 ihmistä eli melkein joka viides helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnoissa. Ei siis mikään pieni kysymys? Ei myöskään voi määritellä minkälaisia ihmisiä ne vuokra-asunnoissa asuvat ovat.
- Valtion tuki vuokra-asuntojen rakentamiselle pienentynyt, ja viime vuosina onkin rakennettu hyvin vähän uusia vuokrataloja.
- Kaupungin ei kannata rakentaa vuokra-asuntoja siksikään, koska niihin tyypillisesti asettuvat ihmiset eivät maksa paljon veroja ja käyttävät paljon palveluja eli tulevat kalliiksi kaupungille.
- Kaupungin asuntoihin on tuhansien ihmisten jono, omistusasuntovelkaa taas myönnetään helposti.
- 24% helsinkiläisistä opiskelijoista asuu sukulaisten tai vanhempien omistamassa asunnossa. Opiskelijoiden tilanteet ovat hyvin erilaisia.
- Meidän kokemuksemme on hyvä pohja toiminnan aloittamiseen.
Talous
- Tämänhetkinen finanssikriisi liittyy läheisesti asumisratkaisuihin. Yhdysvalloissa on 90-luvulta alkaen koukutettu ihmisiä erityisesti edullisen asuntolainan avulla työssäkäyntiin. Nyt tilanne vain romahti käsiin, koska lainoja, joita ihmiset eivät pysty maksamaan takaisin, on myyty eteenpäin.
- Asumisen kalleus on olennainen osa mekanismia, jolla ihmiset saadaan riippuvaisiksi työstä.
- Spekuloitiin miten talouskriisi vaikuttaa asumiseen Suomessa. Vuokra-asuntoa halajavien määrä voi kasvaa, koska tilanne on epävarma (asuntoa hankkiessaan ei voi luottaa sen arvon nousevan ajan myötä, omistusasuntolainoja ei saa enää niin helposti ja tulotkin pienenevät) ja Helsinkiin kuitenkin muuttaa lisää ihmisiä koko ajan, joten vuokrat voivat nousta. Toisaalta jos tulot laskevat todella paljon, on vuokrien laskettava myös. Tai sitten ei...
Saksa & Italia
- Berliinin kaupunginosassa Kreutzbergissä oli 70-luvun lopulla 165 vallattua taloa, joissa asui 30 000 ihmistä. Alue oli jäänyt tyhjäksi toisen maailmansodan jälkeen ja hyväksyntää toiminnalle tuli siitä, että se ei tosiaan ollut missään käytössä ja pidettiin suotavana, että sille tapahtuisi jotakin. Nykyään se on tosi hip.
- Italiassa asujia valtauksiin tuli mm. naisista, joille ilmainen asuminen mahdollisti taloudellisen itsenäisyyden patriarkaalisesta kulttuurista huolimatta.
- Ylipäätään tilanne oli aika voimakkaasti talonvaltauksien kannalla, työtaisteluiden jälkeen ilmapiiri oli sopiva. Suomessa ei ole nyt sen tason liikehdintää.
Nyt täällä
- Helsingissä on 600 000 neliömetriä toimistotilaa tyhjänä (mahtuisi 30 000 yksiötä). Eivät ole käytössä, koska ovat vanhanaikaisia ja kauempana keskustasta.
- Jotta saataisiin teksteissä mainittuja Italian ja Saksan talonvaltausbuumeja vastaavia, pitäisi valtavirtaistaa (esim. lapsiperheet, talojen valtaaminen alueilla joissa olisi mahdollista saada asukkaiden positiivinen kiinnostus). Hyväksyntää voisi kulttuurissamme saada myös lupaamalla korjata ja huolehtia.
- Toisaalta valtavirtaistuminen merkitsee epäradikalisoitumista.
- Lain mukaan turvallisuuden tason täytyy olla korkea, jotta jotain rakennusta saa käyttää asumiseen.
- Italian ja Saksan esimerkit näyttävät, että toiminta lähtee ihmisten omasta tarpeesta parantaa elämäänsä.
- 1990-luvulta lähtien vuokrat Suomessa ovat tuplaantuneet
- Seurauksena on pakko käydä töissä
- Kommuunikämppiä on vaikea löytää, opiskelijoita muutenkin eristetään toisistaan, joka vaikeuttaa kriittisen toiminnan organisoimista ja sen tajuamista, että muut hakkaavat päätä samaan seinään.
- 90 000 ihmistä eli melkein joka viides helsinkiläinen asuu kaupungin vuokra-asunnoissa. Ei siis mikään pieni kysymys? Ei myöskään voi määritellä minkälaisia ihmisiä ne vuokra-asunnoissa asuvat ovat.
- Valtion tuki vuokra-asuntojen rakentamiselle pienentynyt, ja viime vuosina onkin rakennettu hyvin vähän uusia vuokrataloja.
- Kaupungin ei kannata rakentaa vuokra-asuntoja siksikään, koska niihin tyypillisesti asettuvat ihmiset eivät maksa paljon veroja ja käyttävät paljon palveluja eli tulevat kalliiksi kaupungille.
- Kaupungin asuntoihin on tuhansien ihmisten jono, omistusasuntovelkaa taas myönnetään helposti.
- 24% helsinkiläisistä opiskelijoista asuu sukulaisten tai vanhempien omistamassa asunnossa. Opiskelijoiden tilanteet ovat hyvin erilaisia.
- Meidän kokemuksemme on hyvä pohja toiminnan aloittamiseen.
Talous
- Tämänhetkinen finanssikriisi liittyy läheisesti asumisratkaisuihin. Yhdysvalloissa on 90-luvulta alkaen koukutettu ihmisiä erityisesti edullisen asuntolainan avulla työssäkäyntiin. Nyt tilanne vain romahti käsiin, koska lainoja, joita ihmiset eivät pysty maksamaan takaisin, on myyty eteenpäin.
- Asumisen kalleus on olennainen osa mekanismia, jolla ihmiset saadaan riippuvaisiksi työstä.
- Spekuloitiin miten talouskriisi vaikuttaa asumiseen Suomessa. Vuokra-asuntoa halajavien määrä voi kasvaa, koska tilanne on epävarma (asuntoa hankkiessaan ei voi luottaa sen arvon nousevan ajan myötä, omistusasuntolainoja ei saa enää niin helposti ja tulotkin pienenevät) ja Helsinkiin kuitenkin muuttaa lisää ihmisiä koko ajan, joten vuokrat voivat nousta. Toisaalta jos tulot laskevat todella paljon, on vuokrien laskettava myös. Tai sitten ei...
Saksa & Italia
- Berliinin kaupunginosassa Kreutzbergissä oli 70-luvun lopulla 165 vallattua taloa, joissa asui 30 000 ihmistä. Alue oli jäänyt tyhjäksi toisen maailmansodan jälkeen ja hyväksyntää toiminnalle tuli siitä, että se ei tosiaan ollut missään käytössä ja pidettiin suotavana, että sille tapahtuisi jotakin. Nykyään se on tosi hip.
- Italiassa asujia valtauksiin tuli mm. naisista, joille ilmainen asuminen mahdollisti taloudellisen itsenäisyyden patriarkaalisesta kulttuurista huolimatta.
- Ylipäätään tilanne oli aika voimakkaasti talonvaltauksien kannalla, työtaisteluiden jälkeen ilmapiiri oli sopiva. Suomessa ei ole nyt sen tason liikehdintää.
Nyt täällä
- Helsingissä on 600 000 neliömetriä toimistotilaa tyhjänä (mahtuisi 30 000 yksiötä). Eivät ole käytössä, koska ovat vanhanaikaisia ja kauempana keskustasta.
- Jotta saataisiin teksteissä mainittuja Italian ja Saksan talonvaltausbuumeja vastaavia, pitäisi valtavirtaistaa (esim. lapsiperheet, talojen valtaaminen alueilla joissa olisi mahdollista saada asukkaiden positiivinen kiinnostus). Hyväksyntää voisi kulttuurissamme saada myös lupaamalla korjata ja huolehtia.
- Toisaalta valtavirtaistuminen merkitsee epäradikalisoitumista.
- Lain mukaan turvallisuuden tason täytyy olla korkea, jotta jotain rakennusta saa käyttää asumiseen.
- Italian ja Saksan esimerkit näyttävät, että toiminta lähtee ihmisten omasta tarpeesta parantaa elämäänsä.
sunnuntai 9. marraskuuta 2008
OO2: Asuminen. Tiistai 11.11.08
Helsingin yliopiston päärakennus klo 18.00-20.00
Opiskelijatoiminnan opintopiiri jatkuu tänä tiistaina teemalla "asuminen". Törkeät asumiskustannukset rajoittavat tänään raktaisevasti opiskelijan elämää pakottaen meidät myymään yhä enemmän kallisarvoista aikaamme paskaduuneissa. Opintopiirissä haluamme perehtyä Helsingin asuntopolitiikkaan, jakaa kokemuksia omista asumiskokemuksistamme ja hakea toimintakeinoja omaehtoiseen vuokran alentamiseen.
Luettavat tekstit:
1. Taistelu asumiskustannuksista - taistelu elämän mahdollisuuksista
Teksti käsittelee opiskelijoiden asumiskustannuksia ja helsinkiläistä asuntopolitiikkaa. Teksti löytyy blogistamme, tarkemmin sanoen tästä.
2. George Katsiaficas, Subversion of Politics (2006) sivut 38-41, 117-129 ja 233-240 (yhteensä 22 sivua).
Kirjassa käsitellään Italian ja Saksan yli 70-, 80- ja 90-luvuilla pyyhkineitä talonvaltausaaltoja, joissa kymmenet tuhannet ihmiset ottivat elämänsä haltuun valtaamalla yhdessä taloja asumiseen ja yhteisoloon.
Teksti löytyy osoitteesta:
http://www.eroseffect.com/books/subversion_download.htm.
Luettavat tekstit ovat pätkiä luvuista 2, 3 ja 5.
Lisäksi alussa kuullaan myös lyhyt (5-10min) alustus Helsingin asuntotilanteesta.
===
Opintopiiri opiskelijatoiminnasta
Syksy 2008
Opintopiirissä on tarkoitus yhdessä etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1) Millaiset vallan strategiat nykyisin ohjaavat kaupunkitilan ja yliopiston muutoksia? Kenen ehdoilla muutoksia tehdään?
2) Millaisia vaatimuksia opiskelijan näkökulmasta olisi muotoiltava paremman elämän mahdollisuuksien lisäämiseksi tässä tilanteessa?
3) Millaisia järjestäytymisen ja toiminnan tapoja näiden vaatimusten ympärille olisi kehitettävä?
Opiskelijatoiminnan opintopiiri jatkuu tänä tiistaina teemalla "asuminen". Törkeät asumiskustannukset rajoittavat tänään raktaisevasti opiskelijan elämää pakottaen meidät myymään yhä enemmän kallisarvoista aikaamme paskaduuneissa. Opintopiirissä haluamme perehtyä Helsingin asuntopolitiikkaan, jakaa kokemuksia omista asumiskokemuksistamme ja hakea toimintakeinoja omaehtoiseen vuokran alentamiseen.
Luettavat tekstit:
1. Taistelu asumiskustannuksista - taistelu elämän mahdollisuuksista
Teksti käsittelee opiskelijoiden asumiskustannuksia ja helsinkiläistä asuntopolitiikkaa. Teksti löytyy blogistamme, tarkemmin sanoen tästä.
2. George Katsiaficas, Subversion of Politics (2006) sivut 38-41, 117-129 ja 233-240 (yhteensä 22 sivua).
Kirjassa käsitellään Italian ja Saksan yli 70-, 80- ja 90-luvuilla pyyhkineitä talonvaltausaaltoja, joissa kymmenet tuhannet ihmiset ottivat elämänsä haltuun valtaamalla yhdessä taloja asumiseen ja yhteisoloon.
Teksti löytyy osoitteesta:
http://www.eroseffect.com/books/subversion_download.htm.
Luettavat tekstit ovat pätkiä luvuista 2, 3 ja 5.
Lisäksi alussa kuullaan myös lyhyt (5-10min) alustus Helsingin asuntotilanteesta.
===
Opintopiiri opiskelijatoiminnasta
Syksy 2008
Opintopiirissä on tarkoitus yhdessä etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1) Millaiset vallan strategiat nykyisin ohjaavat kaupunkitilan ja yliopiston muutoksia? Kenen ehdoilla muutoksia tehdään?
2) Millaisia vaatimuksia opiskelijan näkökulmasta olisi muotoiltava paremman elämän mahdollisuuksien lisäämiseksi tässä tilanteessa?
3) Millaisia järjestäytymisen ja toiminnan tapoja näiden vaatimusten ympärille olisi kehitettävä?
lauantai 1. marraskuuta 2008
OO1: opintopiirin eka tapaaminen
Opintopiirimme käynnistyy tiistaina 4.11. Kokoonnumme Helsingin yliopiston päärakennuksen kahvilan edessä klo 18. Tule ajoissa paikalle!
Kokoonnuimme jo 28.10. suunnittelemaan opintopiirin sisältöä ja aikataulua. Sovimme, että piiri jatkuu syyslukukauden ajan tiistaisin klo 18-20 (tiistaita 25.11. lukuunottamatta).
Tämänkertaisen tapaamisen tarkoituksena on luoda yleiskatsaus opiskelijoiden asemaan tämän päivän kapitalistisessa yhteiskunnassa. Osallistujien toivotaan tutustuvan "Alistumattomien opiskelijoiden manifestiin", joka julkaistiin alun perin joulukuussa 2006 Helsingin yliopistolla järjestetyn, opiskelijoiden toimeentuloa koskeneen opiskelijalakon yhteydessä.
Teksti löytyy kokonaisuudessaan Megafoni-verkkolehdestä osoitteessa: http://megafoni.kulma.net/index.php?art=503&am=1
Nähdään siis tiistaina päärakennuksella klo 18!
Kokoonnuimme jo 28.10. suunnittelemaan opintopiirin sisältöä ja aikataulua. Sovimme, että piiri jatkuu syyslukukauden ajan tiistaisin klo 18-20 (tiistaita 25.11. lukuunottamatta).
Tämänkertaisen tapaamisen tarkoituksena on luoda yleiskatsaus opiskelijoiden asemaan tämän päivän kapitalistisessa yhteiskunnassa. Osallistujien toivotaan tutustuvan "Alistumattomien opiskelijoiden manifestiin", joka julkaistiin alun perin joulukuussa 2006 Helsingin yliopistolla järjestetyn, opiskelijoiden toimeentuloa koskeneen opiskelijalakon yhteydessä.
Teksti löytyy kokonaisuudessaan Megafoni-verkkolehdestä osoitteessa: http://megafoni.kulma.net/index.php?art=503&am=1
Nähdään siis tiistaina päärakennuksella klo 18!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
