Muistiinpanoja uudesta yliopistolaista (OO3)

Uuden yliopistolain taustoja

- suurin taustatekijä on "kaupan vapauttamiseen" ja markkinoiden avaamiseen tähtäävä GATS-sopimus (1995)
- 1990-luvun lopussa EU kehitti Lissabonin strategian ja Bolognan prosessin: edellisen päätavoitteena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin tietopohjainen talousalue vuoteen 2015 mennessä, jälkimmäinen muokkaa ja yhdenmukaistaa eurooppalaista koulutusaluetta
- Suomessa: tavoite tehdä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisesti kilpailukykyinen
- taustalla myös UPJ ym. reformit, joiden kohdalta taistelu on jo hävitty

Lain ydinpointteja

- avainkäsitteet KILPAILUKYKY ja AUTONOMIA
- autonomia tarkoittaa taloudellista autonomiaa: yliopisto voi uuden lain mukaan mm. harrastaa liiketoimintaa, kaupallistaa toimintaansa, ottaa lainaa ja mennä konkurssiin
- valtaa keskitetään yliopistojen sisällä, esim. rehtorista tulee käytännössä yliopisto oy:n toimitusjohtaja; hierarkioista tulee tiiviimpiä ja vastuuta keskitetään yksittäisille henkilöille
- yliopistot muutetaan joko yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi (Aalto-korkeakoulu & Tampereen Teknillinen) tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi (loput Suomen yliopistoista)
- säätiöyliopiston hallituksessa istuvat suoraan rahoittajat + valtion nimittämät henkilöt
- julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenistä puolet tulee yliopiston ulkopuolelta (kollegio valitsee ne); myös hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolinen
- uuden lain luonnoksessa ei enää lue, että tutkimustulosten täytyy olla vapaita (!)

Mahdollisia seurauksia

- yleisesti: kontrollin lisääntyminen, yliopiston kaupallistaminen, kaiken nopeuttaminen ja tehostaminen
- yksi konkreettinen seuraus opiskelijoiden kannalta: lain myötä opetusministeriö, valtionvarainministeriö ja yliopiston sisäiset hallintakoneistot saattavat painostaa lukukausimaksujen asettamisen puolesta
- yliopistot tulevat luultavasti jakautumaan USA:n malliin A- ja B-luokan paikkoihin, eli tutkimusta tekeviin huippuyksiköihin ja toisaalta koulutettua massaa tuottaviin tehtaisiin
- Jussi Vähämäki yliopiston muutoksesta yleensä: käynnissä on EU:n tasolla "kiinalainen reformi", joka tarkoittaa byrokraattista suunnittelu-utopismia, koulutuksen alueelle vietyä yritysrationaalisuutta, yliopiston johtamista taloustieteen logiikalla sekä autonomian ja yksilön halveksumista
- reformin seurauksena yliopisto avataan yrityslogiikalle, opiskelijoiden osallistumista halveksitaan, tutkimus tavaramuotoistetaan ja tietoon suhtaudutaan entistä enemmän
välinearvona
- tämä tarkoittaa, että varsinainen oppiminen ulkoistetaan ja opiskelijat punkkimaistetaan ja prekarisoidaan toisiaan vastaan kilpaileviksi kyräilijöiksi, joilla ei ole kykyä tai aikaa omaehtoiseen ajatteluun

Konkreettisia ongelmakohtia laista

1. uudistus vaikuttaa johtamiskulttuuriin suoraan: hierarkioita tehostetaan ja valtaa keskitetään erityisille vastuuhenkilöille (koska "joukko ei voi kantaa vastuuta")
2. yliopistodemokratia vähenee, kun opiskelijoita ja henkilökuntaa kuullaan entistä vähemmän ja hallituksesta puolet (+ pj) tulee yliopiston ulkopuolelta
3. laki antaa yliopistoille mahdollisuuden määrätä lukukausimaksut (jotka ovat jo nyt tulossa "kokeiluluonteisesti" EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille)
4. tutkimustulosten vapaus vaarantuu, kun laki ei enää suoraan edellytä sitä

Mitä me voimme tehdä

- muutokset yliopistolakiin tapahtuvat eduskunnassa, jonne laki menee keväällä, mutta paine eduskuntaan tulee muualta
- vrt. Kroatia, jossa äskettäin kaadettiin vastaava laki
- kannattaa tarttua siihen, että argumentit lain takana ovat melko heikkoja ja että Suomessa ollaan "vapaaehtoisesti" menossa yliopistomuutoksen suhteen paljon pitemmälle kuin muissa maissa (EU ei siis edellytä näin radikaalia yo-lakia)
- kannattaa liittoutua henkilökunnan kanssa, koska sitä vituttaa kohtalaisesti
- voitaisiin esim. helmikuussa kutsua koolle jonkinlainen "yliopiston yleiskokous", joka toisi yhteen lakia vastustavia tahoja; kokoukseen kutsuttaisiin opiskelijat ja henkilökunta; vaatisi paljon valmistelutöitä
- aidon autonomian tavoittelu: esim. lukukauden mittainen opiskelijalakko, jonka aikana järjestettäisiin autonomista opintotoimintaa